Minä olin lapsena se, joka ei malttanut pysyä pulpetissa. Se, joka oli aina äänessä ja usein polvi ruvella. Vietin kaiken vapaa-aikani leikkien, lukien ja liikkuen. Meidän pihalla oli aina porukkaa. Jos ulos mennessä ei ollut, niin kohta sinne joku tuli. Ainakin Tuija tai Johanna. Ikävä kyllä myös Karhumuori, joka valitti joka asiasta.
Kun tuli aika hankkia omia lapsia tiesin varmasti, että haluan tarjota heille lähiöelämän parhaat puolet: lyhyt koulumatka, kiva piha ja paljon kavereita, kauppa ja leikkipisto lähellä. Se tuntui tavalliselta ja turvalliselta ja sitä se olikin.
Paitsi, että romaanihenkilöni sanoja lanaten, elämä oli kuin kameleontin tanssia sateenkaaren päällä. Kaikenlasta sattui ja tapahtui. Karhumuorin kanssasisariakin asui lähistöllä, mutta minä tein niin kuin olin jo pikkutyttönä päättänyt: puolustin lasten oikeutta leikkiä. Paasasin yhdelle naapurille, että katuliiduilla tehdyt hyppyruudukot eivät todellakaan ole rumia ja kyllä se kesäsade ne kohta siivoaa. Toista valistin kertomalla, että lasten leikeistä tuleva ääni ei ole meteliä. Se on korvakarkkia.
Siinä sivussa pidin kotona kovaa jöötä ja opetin jälkikasvulleni käytöstapoja ihan omakeksimillä tavoilla. Aina ei mennyt ihan putkeen. Mutta se, mikä onnistui, onnistui hyvin. Nimittäin lystin pitäminen ja myös sanoilla leikkiminen. Siitä todisteena on uusi kirjasarja.
Aapelinkatu 8 on kirjasarja, jossa on ripaus omia lapsuuskokemuksiani, kosolti keksittyjä tapahtumia ja juuri sopivasti ihan oikeaa nykylasten lähiöelämää. Aapelinkatu kasissa kaikki saavat olla sellaisia kuin ovat, villikkoja tai viilipyttyjä. Harkitsevainen Torttu ja salamannopea Api leikkivät pihaleikkejä ja selvittävät arvoituksia salaperäisen Zirin ja omia polkujaan kulkevan Miikka Maastojalan kanssa. Kommelluksilta ei vältytä, eikä hyväntahtoiselta naurulta.
Klikkaa itsesi osoitteeseen storytel.fi/kirjamessut ja nappaa itsellesi kokonainen kuukausi ilmaista kuunteluaikaa.
Pulina Elli jatkaa kirjoittamista täällä uudessa paikassa. Kirjoitan vuorotellen kolmesta eri teemasta:
Kirja kerrallaan: juttuja omista ja muiden kirjoista
Lupa liikkua: kirjoituksia lasten liikunnasta
Vauhdikkaat vaihdevuodet: tunnustuksia naisen elämästä
Pysy mukana!
Välillä näkee töissään, että lapsilta puuttuu leikkimisen taito lähes kokonaan Ihmettelen monesti mistä tämä asia johtuu?
Haluaisin olla mukana loruloikka arvonnassa. Sopisi hyvin käytettäväksi kielikylvyssä varsinkin kun minulla ei vielä ole kertynyt paljon suomenkielistä materiaalia. 😊
Mukana arvonnassa 🙂
Sinun kirjoittamat kirjat oli suurena apuna kun tein opinnäytetyötä aiheena ”liikunnallinen materiaalipankki varhaiskasvatuksen arkeen” 🙂
Mielenkiintoisia tekstejä! 🙂
Ihan kuin meidän poika, oli aina menossa, paljon kavereita ja kaikkea sattui ja tapahtui…🙂
Tämä täytyy ottaa iltasatuohjelmistoon heti huomisesta ❤
Ihania tärkeitä aiheita sinulla kirjoissasi. Varsinkin liikunta varhaiskasvatuksessa kiinnostaa satujen ohella erityisesti. Varhaiskasvatuksen opettaja kun olen.
Vaikuttaapa mielenkiintoiselta kirjalta. Täytyypi kokeilla, uppoisiko omaan ekaluokkalaiseen, joka rakastaa satujen kuuntelua ja nyt opittuaan lukemaan innokkaasti ahmii tarinoita kirjoista.
Päädyin tänne facebookin kautta, kun laitoit kirja-arvonnan pystyyn. Pitääkin tosiaan tutustua tarkemmin kirjoihisi. Vaikuttaa todella hyvältä! 🙂