Liikkuen rauhoittumaan!

Eräs lasten liikuttaja kyseli, että olisiko minulla mitään tarinaa, joka sopisi rentoutukseen lasten liikuntaryhmässä. Kiitos kysymästä, onhan minulla.  Ainakin se, joka on julkaistu ikuisuus sitten Tempputornissa tapahtuu -nimisessä kirjassa. Näin ajattelin ja kaivelin tiedostojani.

Tempputorni on ajatuksellisesti talo tai unelmien päiväkoti. Valitsin aikanaan rentoutustarinan henkilöksi muurarin. Nyt olen nimennyt hänet ”Ässäksi”. Ehdotan, että lukaiset jutun läpi ja muokkaat homman omaan suuhusi sopivaksi. Sitten pistät lapset liikkeelle, hikoilemaan ja hengästymään ja lopuksi autat heitä rentoutumaan tarinoinnin avulla. Koko tekstin lukemiseen menee aikaa 5-7 minuuttia, mutta pelkistä rentoutusohjeista selviää alle viidessä minuutissa. Hoppuilla ei kuitenkaan kannata. Mutta siis, olkaapa hyvät:

Olipa kerran rakennusmestari Ässä, joka asui pienessä mökissä. Hän oli rakentanut taloja koko ikänsä ja tiesi, että monissa taloissa asui onnellisia ihmisiä. Niissä asui aikuisia ja lapsia, tyttöjä ja poikia, naisia ja miehiä, pitkiä ja lyhyitä, isoja ja pieniä ja kaikkea siltä väliltä. Taloissa asui monenlaisia perheitä: rikkaita ja köyhiä, sopuisia ja riitaisa ja kaikkea siltä väliltä.

Jotkut asukkaat olivat hiljaisia hissukoita ja toiset kovaäänisiä mekastajia. Eräät olivat touhukkaita monitoimikoneita ja toiset rauhallisesti eleleviä. Suurin osa ihmisistä oli jotain siltä väliltä. Senkin Ässä tiesi, että ihan kaikki eivät olleet onnellisia. Asukkailla oli monenlaisia suruja ja murheita. Silti jokaisesta päivästä oli mahdollisuus löytää jotain hyvää.

Ässä oli elämänsä aikana oppinut, että mitä tahansa elämässä tapahtuukaan, ystävyydestä kannattaa pitää huolta, sillä täysin yksin ei kenenkään kuulu olla. Hän tiesi, että toiset viihtyvät porukassa paremmin kuin toiset. Jotkut haluavat olla usein itsekseen ja toiset tarvitsevat jatkuvasti ympärilleen kokonaisen seurueen.

Ässä päätti rakentaa unelmiensa talon – sellaisen, johon mahtuisi kaikenlaisia ihmisiä, jotka voisivat auttaa toisiaan ja olla ystäviä. Mietittyään asiaa Ässä tajusi, että talosta pitäisi tulla sellainen, jossa olisi paljon liikkumisen mahdollisuuksia. Rakennusmestari Ässä nimittäin tiesi, että hän ei vanhanakaan malttisi pysyä paikoillaan, koska oli tottunut käyttämään koko kehoaan.

Rakentamispäätöksen tehtyään Ässä suoritti jokapäiväisen rituaalinsa. Hän laittoi rauhallista musiikkia soimaan, kävi selinmakuulle lämpimän patjan päälle ja rentoutti koko kehonsa ja kaikki lihaksensa.

• Ensin hän kuvitteli, että hänen varpaansa olivat niin painavia, että ne valuivat kantapäihin.
• Sitten hän tunsi, kuinka kantapäät painuivat lattiaan niin painavina, että lattiaan tuli kuoppa.
• Pohjelihas litistyi lattiaa vasten sillä säären etuosa oli painava kuin kivi.
• Hän keskittyi ajattelemaan reisiään ja tunsi kuinka ne rentoutuivat, tuntuivat löysältä taikinalta ja valuivat lattiaa vasten.
• Pakaralihaksien ajatteluun piti erityisesti keskittyä, koska pakarat jännittyivät helposti, eikä nyt ollut sen aika. Nyt piti ajatella, että kannikat rentoutuisivat pehmeiksi kuin muovailuvaha ja antaisivat koko lantion seudulle luvan olla ihan rauhassa. Ihan rauhassa.
• Vatsa yritti pullistua, mutta hän käski navan levätä paikoillaan ja nukahtaa yhdessä muun mahan kanssa.
• Rintalihakset nousivat ja lasikivat. Nousivat ja laskivat rauhallisen, syvän hengityksen tahdissa. Hänestä tuntui mukavalta kuulla oma hengityksensä. Kuulla oma hengityksensä ja tuntea kuinka rinta nousi rauhallisen, syvän hengityksen tahdissa.
• Näin pitkälle päästyään hän huomasi, että käsivarret tarvitsivat aivan erityistä ajattelua. Liikkumaan tottuneita käsiä ei ollut helppo saada pysymään paikoillaan ja siksi hän kuvitteli, että käsi, oikeanpuoleinen käsi oli valtavan painava tiilikasa, joka painui lattiaa vasten. Painui lattiaa vasten.
• Samaan tapaan hän rentoutti myös vasemman kätensä. Hän kuvitteli, että käsi oli todella painava tiilikasa, jota kukaan ei olisi jaksanut nostaa. Käsi rentoutui ja painui lattiaa vasten, painavana, painavana, raskaana.
• Kun koko keho tuntui rentoutuneelta, kun koko keho tuntui rentoutuneelta, hän alkoi ajatella kaulaansa, kaulaansa ja niskaansa. Kaula ja niska tuntuivat rentoutuneilta. Niin rennoilta, että hänen päänsä rupesi painamaan enemmän kuin koskaan ennen. Koko pää tuntui painavalta ja rentoutuneelta ja silmäluomet olivat kuin painavaa laastia tiilimuurin aukossa.
• Hänen koko kehonsa oli rentoutunut, rentoutunut ja rauhallinen. Hänellä oli hyvä olla. Hänellä oli niin hyvä olla, että hän halusi maata paikoillaan. Hän halusi maata paikoillaan ja ajatella, että koko keho oli lämmin ja rentoutunut. Silmät olivat painavat ja mukavat, lämpimät ja miellyttävän painavat.
• Hän makasi paikoillaan niin kauan, niin kauan, että nukahti ja yllättäen hänellä olikin oikein raukea olo virkistynyt, mutta raukea olo.
• TAI toisenlainen loppu:
• Hän makasi paikoillaan niin kauan, kunnes tunsi, että aikuinen kävi paijaamassa hänen päätään ja sanoi, että nyt voi kontata tai hiipiä toiseen huoneeseen.

Vauhdikkaita ja rauhallisia liikuntapäiviä toivotellen

Pulina Elli

Ryhdy seuraamaan Pulina Elli -facesivua. Kiepsauttamalla nimen toisinpäin, löydät helposti myös elinapulli.fi -kotisivut.

Blogikirjoituksen kuva: Jii Roikonen, teoksessa Tempputornissa tapahtuu (Tammi 2006). Kirja perustuu Tempputorni -lautapeliin, josta toivottavasti vielä joskus saadaan uusintapainos.