Kelien konstikkuudesta johtuen laitan ensi viikoksi vinkkejä, jotka toimivat sovellettuna sekä ulkona että sisällä.
Riippumatta siitä, kuinka hyviä ryhmäsi tai luokkasi lapset ovat pallonkäsittelytaidoissa, pallolla kikkailuun kannattaa houkutella joka päivä. Sen verran tärkeästä taidosta on kysymys, että kaikki keinot ovat sallittuja, vähän pöhkötkin.
Leipurit: Asettakaa vanteita lattialle (tai tehkää lumeen ympyröitä). Merkitkää ympyrän keskikohta ja sopikaa, että kyseessä on Runebergin torttu, johon hillo eli pallo (tai hernepussi) pitää saada osumaan just eikä melkein: ensin kahdella ja sitten yhdellä kädellä heittämällä. Jos on taitavaa porukkaa, kokeilkaa myös potkaisemalla jalan sisäsyrjällä tai mailalla vippaamalla.
Muistuttelen käyttämään pehmeitä, puhallettavia palloja. Kuulin nimittäin huolestuneen puheenvuoron siitä, että palloleikeillä saatetaan taitojen kartuttamisen sijaan aiheuttaakin pallopelkoa. Ihan vain siksi, että pallo on liian kova.
Sitten, kun on laskiaispullien aika heittovälineeksi käy pehmofrisbee, joka voi mallata kerman päälle asetettavaa pullan ”kantta”. Aika yksinkertaista, mutta kuten sanottua kaikki keinot ovat sallittuja, kun kyse on heittotaidosta, jonka kehittyminen edellyttää tuhansia ja taas tuhansia toistoja.
Pallo sopii mainiosti myös hiihtoleikkeihin. Yhden suksen jalkapallo on tuttu monille, samoin suksikuperkeikka. Se on yllättävän helppo. Kokeile vaikka!
Anna jokaiselle oma värikäs pallo ja pyydä heitä heittämään pallo eteenpäin. Kukin noutaa pallon omalla tavallaan, mutta ilman sauvoja: hiihtäen, sivuttain kulkien ja pallon yli hypäten tai kuperkeikalla.
Erittäin mainio leikki harjoitella kaatumisen jälkeen nousemista, on sisäliikunnasta tuttu juttu: liikutaan vapaasti sovitulla alueella ilman sauvoja (tai sisällä ilman suksia). Ohjaaja-open äänimerkistä kaikki kaatuvat selälleen ja nostavat jalat suorina kohti taivasta. Siitä polvet koukkuun ja kiepsahdus kyljelleen, sukset maahan ja nousu ylös. Tai sisällä konttausasennon kautta uudelleen juoksuun.
Ehkä paras leikki ikinä on sittenkin rata, jossa suksitaan sauvoitta ja heitetään palloa eri asennoista: esimerkiksi makuuasennosta ja jalkojen alta taaksepäin tai loivaan alamäkeen niin, että mennään itse perässä. Näin tulee huomaamatta harjoiteltua tasapainoa ja suksien kanssa touhuamista yllättävien tilateiden varalle.
Sisätiloissa palloradan, jossa voi heittää eri korkeuksille, vierittää ja kuljettaa palloa eri suuntiin saa muokattua helposti kiinnittämällä (Post it) tarralappuja seiniin eri korkeuksille.
Ihan vain kertauksen vuoksi ja leikilläni kysyn: tiedätkö, mitkä ovat lapsen kolme tärkeintä liikuntavälinettä? Ne ovat palllo, pallo ja pallo.
Hauskaa pompotteluviikkoa!
Tälläkin kertaa kuvat ovat Jii Roikosen käsialaa kirjassa Lupa liikkua.
Viimeisimmät kommentit