Kerran tuli mökkinaapurin kanssa puhetta, että meikäläisen vesijuoksumäärillä pääsisi pitkälle, ellei kääntyisi aina kaislikon kohdalla. Siitä se sitten lähti ja päätettiin vesijuosta tutulle terassille.
Vesijuosten terdelle -tapahtumasta on tullut jo perinne. Välineinä vesijuoksuvyö tai patukka. Patukalla edetessä voi ryhdikkäässä asennossa tuntea itsensä ihan merihevoseksi tai ehkä pikemminkin järvitammaksi,
Tietä pitkin Sysmän camping-alueelle fillaroisi muutamassa minuutissa jopa papan vanhalla Hopea Saumalla, mutta vesitse matka kesti 40 minuuttia suuntaansa. Tänäkin vuonna meillä oli mukana myös urheilutoimittaja ja -selostaja. Penkkiurheilua harrastava mieheni selosti liikuntatapahtumaa veneestä käsin ja oli valppaana sen varalta, että suonenveto iskisi vettä polkeviin jalkoihin.
Tänä kesänä vesijuokseminen leirintäalueelle oli erityisen hauskaa, sillä laiturit ja hyppytornit olivat täynnä iloisia, helteestä nauttivia lapsia ja nuoria. Nauru raikui ja vesi kimalsi. Järvitammmana laukatessa vaihdevuotisen vaivoista ei ollut tietoakaan Niinpä Pulina suorastaan hirnui vielä paluumatkallakin.
Seuraavaksi ajattelimme toteuttaa patukkaidean, jossa impronäyttelijät esiintyvät uimarannan kalliolla ja yleisö seuraa älyttömiksi äityviä kohtauksia vedessä – patukoiden kelluttamana. Siinä voisi sitten oman valinnan mukaan joko vain istuskella tai yhdistää vesijumpan teatterielämykseen.
Vinkkinä mainittakoon, että omatekemä improvisaatioteatteri etenee näin: valitkaa parit ja ottakaa kummallekin yksi Alias-pelin kortti. Antakaa yleisön keksiä paikka, jossa kohtaus muka tapahtuu. Ja sitten vaan vuorotellen viette kohtausta eteen päin niin, että jokainen repliikki alkaa Alias-kortin seuraavalla sanalla. Takaan että on hauskaa, patukalla tai ilman.
Hauskaa vesijuoksukesää! toivottaa Pulina Elli
Lue myös muita juttujani osoitteessa elinapulli.fi tai laita Pulina Elli –facesivu seurantaan. Postailen siellä kirjoihin, lasten liikuntaan ja vaihdevuosi-ikäisen naisen elämään liittyviä juttuja.
Viimeisimmät kommentit